Multithumb found errors on this page:

Unsupported image type images/stories/jaakko.bmp image/x-ms-bmp
Unsupported image type images/stories/jaakko.bmp image/x-ms-bmp

 

UHRIKIVI, WALKIAKIVI, KIHLAKIVI kaikkia näitä nimityksiä voidaan käyttää tästä siirtolohkareesta, jonka jääkausi aikoinaan jätti tälle paikalle.

Uhrikivenä tätä ovat käyttäneet ainakin nykyisin tunnettujen Itkosten kantaisä Lauri, joka tuli silloisesta Suur-Jääskestä (myöhemmin Kirvu) 1500-luvun alkukymmeninä Leppävirralle. Asuinpaikakseen hän valitsi tämän luonnonkauniin Kotajärven ranta-alueen aikaisemman asutuksen lähialueelta.

Suomalaisten muinaisuskossa hengillä ja maahisilla oli tärkeä asema; olivathan he usein edesmenneitä omaisia. Heitä piti lepytellä ja siksi uhrattiin mm. suolaa, leipää, ohrajuomaa sekä muuta heille mieluisaa. Luonteva uhrauspaikka oli tämä siirtolohkare, hieman syrjässä mutta kuitenkin näkyvä. Itkosten kolmatta polvea edustava Paavali oli todistajan Leppävirran talvikäräjillä vuonna 1664 naapurinsa Juho Pekanpoika Laitisen nostamassa rajariitajutussa. Raja oli käyty vuonna 1556 ja oikeus halusi varmistua mihin raja silloin oli määrätty. Paavali Itkonen todisti että tämä kivi oli rajan oikea paikka; se oli vannottu tällä kivellä. Hän kertoi myös, että kivelle olivat hänen isänsä ja isoisänsä asettaneet ruokauhreja. Kiven uhrikuppeihin asetetut leipä ja suola olivat säilyneet kolme vuotta koskemattomina ja pilaantumatta. Oikeudenkäynnissä kivestä käytettiin nimitystä Walkiakivi.

Kiveen hakatut uhrikupit ovat muinaisuudentutkija, professori Juha Pentikäisen mukaan metsästäjien tekemiä noin 6000 – 7000 sitten. Niistä muodostuvat Otavan, Orionin ja Perseuksen tähtikuviot, joista varsinkin Perseuksen kuvio liittyy peuranmetsästäjien rituaaleihin. Tähtikuviot ovat olleet heille kello, kartta ja kompassi erämaassa sekä liittyneet luontevasti jumalien palvontaan.

Orastava kristinusko suhtautui kielteisesti alkuperäisuskontoihin ja kiveen hakattu risti lienee peräisin tältä ajalta.

Nykyisin Uhrikivi tunnetaan myös Kihlakivenä. Todennäköisesti nimi johtuu nuorten kokoontumisesta kivelle ja kaikesta siihen liittyvästä; aina kihlautumiseen saakka.

Uhrikivi on kohta 500 vuotta ollut merkittävä paikka Leppävirran ja Kotalahden historiassa. Tehdessään tutkimuksia Itkosten suku I - kirjaansa varten, Juho Itkonen löysi unhoon jääneen kiven muistoksi jälkipolville.

Museovirasto on muinaismuistolain nojalla vuonna 1985 rauhoittanut Uhrikiven. Siihen kiinnitettiin vuonna 1988 arkkitehti Matti O. Itkosen suunnittelema muistolaatta.

Itkosten sukukunta on ostanut alueen 1993 ja huolehtii sen hoitamisesta.



Uhrikivi!
Jäätikkö järkäleen kuletti,
tämän Sukukunnan suuren kiven.
*Laulajat uhrikivellä.
Jätti tuon aholle tälle,
kun jäät järveksi sulivat.
*
Monet kivestä kertomukset,
tosiksi kaikki on todettu.
*
Kupit kiveen koversi,
esi-isämme ensimmäiset.
*
Näistä eineksin hyvitti haltijoita,
ohrajuomaakin ojensi.
*
Jäkälät kiven valkean verhosivat,
aholla aurinkoisella.
*
Rajakiveksi tämä ratkaistiin,b_259_212_16777215_00_images_stories_09.kes_070.jpg
maita kun muinoin jakoivat.
*
Nuoret kivellä kihlautui,
tälle rakkauden valat vannoen.
*
Sukukunta tämän lunasti,
Itkosille ikiomaksi.
*
Kasvata nyt sukupuuta,
tietoja oksan omasi.
*
Tulevien tutkiskella,
aikoja esi-isien.
*
Nyt pihlajat pyhät puhuvat,
ajoista sukupolvien.
*
Kuuset teille kuiskuttavat,
ajatukset aikalaisten.
jaakko.bmp
Kirjoittanut Jaakko Itkonen

Kartta uhrikivelle b_450_0_16777215_00_images_stories_uhrikivikartta2_000.jpg