Blogi

Ari Jäntti, Kuopio, Itkosia 8 sukupolven takaa

ENTISAJAN ELÄMÄÄ

Suomen poliitikot puhuvat jostain kestävyysvajeesta. Niin kuin nyt olisimme jotenkin köyhiä. Tosiasiassa Suomi on rikkaampi kuin koskaan historias­­saan. Minäkin - vaikka en olekaan rikas - asun kivitalossa, jossa on sähkölämmitys, koneellinen ilmanvaihto jne. eli melkein kaikki nykyajan muka­­vuudet. Verrataanpa aikaan, kun isäni syntyi v. 1908 savo­laiseen savupirttiin. Pirtti oli jo purettu kun minä synnyin samalla paikalla v. 1946.

Kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharju kuvaili v. 1911 erästä inkeriläistä savupirttiä seuraavasti (Samuli Paulaharjun Inkeri, SKS 2010, s. 30):

”Paraiten säilyneitä Lempaalan savutupia on ”Tupakka-Antin” kahdeksan­kymmenen-vuotias asunto Korkeanmaan kylässä.

Se on, kuten ainakin pyöreistä hirsistä salvettu, mutta salvain päät on veistetty tasaisiksi. Sisä­puoleltakin ovat hirret heitetty pyöreiksi ikkunoista ylöspäin, alaosassa vain veistetyt. Pirtin perä­nurkan kaksi ikkunaa ovat neliruutuisia lasi-ikkunoita, mutta ovinurkassa on pienoinen luukku, joka ennen sulettiin juoksu­laudalla, nyt siinäkin on kehykseen sovitettu pikku ruutunen. Komeana kohoaa petä­jäinen pyöreä savutorvi pirtin liistekattojen harjan yli. …

Hauskannäköinen on pirtin kaksitaitteinen, kolmiosainen, neljän pyöreän kurkiaisen kannattama pyöreistä lakiaisista ladottu nokisenmusta, mutta kiiltävä kumulaki. Sen keskikohdasta komottaa pyöreä savuaukko, reppänä, joka voidaan sulkea siten, että aukon reunassa riippuva reppäna­lauta pönkitetään reppänäpuulla paikoilleen. Kiuas on tavallinen patsas­nurkkainen savukiuas, sen kupeella on luvaslautojen lap­peat portaat, joita myöten voidaan kaahaista kiukaalle.

Samoja portaita päästään myöskin haus­kalle polalle, joka on varattu peräseinän ja patsasorren väliin, patsasorren korkuiselle. Tämä entisajan savupirttien mukava ja talvikylmälläkin lämpöinen makuulava on vielä muistona niiltä ajoilta, jolloin sauna oli samalla asuinsuojana ja kylpylauteet makuulavana. Entis­aikaan makuu­lavan alusta oli myöskin sillaton, paljaana maapermantona. …

Kaikenlaista talon tarvekalua näemme pirtissä. Seinäin vierissä leveät penkit sekä ylempänä palkka­lauvat ja nurkkalauvat ja oksikkaasta näreenrungosta tekaistut hauskansomat vaate­naulakot, sitten sillalla pöytää, jakkua, joku ’rovatin’ tapainen ja orsilla kaikenlaista kalua. Liiellä uunin suun edessä on kattiloita, patoja ja ’sukonoita’, riippuupa muuan kattila haahloissakin ja kiukaan otsalla, lieskassa on halkoja kuivu­massa. Kiukaanpatsaan kylessä nähdään vielä rinta­rauta, jossa entisaikaan puhteella päretuli tapasi savuten tuikuttaa.”

Savupirttejä säilyi Itä-Suomen maaseudulla vielä 1900-luvun alkuun. Aiemmin tuvissa oli maalattiat, ja joskus hevonenkin asui samassa tuvassa talvet. Lasiset ikku­nat saatiin vasta 1800-luvun puolella. Sitä ennen seinässä oli luukulla suljettava aukko, josta vasikan­nahka päästi hiukan valoa sisään. Luonnonkivistä savella muurattu iso uuni hoiti lämmi­tyksen, keittokota saattoi sijaita erillään ulkona. Valoa saatiin mänty­puusta revityistä päreistä tai lampaan­talin kynttilöistä.

KUVIA KUOPION MUSEOSTA                    

1 kuva1 

Pielavedeltä tuotu Koslosen savupirtti; uuni, patoja, saavi, rukki

2 kuva2

Pielavedeltä tuotu Koslosen savupirtti; pata, kattila, vasuja

Tuskin Savossakaan on ollut niin pientä taloa, ettei siinä olisi ollut saunaa piha­piirissä. Saunassa hoidettiin monet tärkeät asiat alkaen synnytyksestä päättyen ruumiin pesuun. Varakkaissa taloissa oli useita aittoja. Muistan syntymätalossani olleen kolme pienehköä aittaa (alla kuvassa): yksi kalalle, toinen viljalle ja kolmas vaatteille. Vaateaitassa nukuttiin kesällä.

3 aitat     

Aitat (Kuva Ari Jäntti)       

Navetan lisäksi taloihin saatiin liiteri ja vielä huussikin 1700-luvulla. Näin sa­vo­­lai­sen talon pihapiiriin kuului monta maalaamatonta hirsira­ken­nusta aseteltuna sikin sokin useim­miten mäen kumpareelle. Monissa taloissa oli oma riihi viljan kuivaamista ja puintia varten. Riihen lämmitys oli taitavan ja kokeneen henkilön työnä. Riihi ei saanut palaa, mutta viljan piti kuivua riittävästi. Muistan vielä kahdesta puusauvasta yhteen liitetyt riusat, joilla jyvät hakattiin irti tähkistä riihen puulattialla. Riihet olivat tosi käytössä eräissä taloissa Savossa vielä 1940-luvulla. Isoissa taloissa oli oma tuulimylly, pienet käyttivät yhteistä myllyä. Meillä oli rannassa nuotta­kota verkoille ja veneille.

 KUVIA KUOPION MUSEOSTA                     

4 vene

Savolaisvene

5 kalat

Muikkusaalis pärevakassa

Maaseudulla elettiin melko omavaraisessa taloudessa vielä 1900-luvulle. Suola ja metalliset työkalut sekä kattilat hankittiin muualta. Kyläseppä valmisti rautakalut. Ukkini kalkutteli pajassaan vielä 88-vuotiaana vuonna 1960. Kengät olivat aikoinaan ylellisyyttä tuohivirsujen rinnalla. Tätini mies oli suutari, joka kiersi taloissa valmistamassa kenkiä paikan päällä mittatilaustyönä koko perheelle. Muistan vielä 1950-luvulta kulkukauppiaan käyneen kotonani myymässä kankaita ja rihkamaa. Pellavaa kasvatettiin kotona. Vaatteet osattiin valmistaa itse, vain juhla­vaatteita hankittiin kaupungista.

                     

6 tuopit

 Tuoppeja, ym.

7 tuohi ym

  Tuohisaappaat ja –kontti, eväsrasia

8 muinaispuku

 Mikkelin naisen muinaispuku 1000 vuoden takaa, valmistettu hautalöytöjen mukaan

9 lammasturkki

 Lammasturkki

10 morsiuspuku

Morsiuspuku 1800-luvun lopulta

11 tykkimyssyja

Tykkimyssyjä. Myssy on paperista tai kankaasta tehty päähine, joka päällystettiin korealla kankaalla.

Kalastus ja metsästys olivat pääelinkeinot ennen maanviljelyä. Nauris, ruis, pellava ja hamppu olivat yleiset viljelykasvit, uudempina tulokkaina tupakka ja peruna 1700-luvulta. Ukkini kasvatti väkevää Virginian kessu­tupakkaa navetan takana vielä 1960-luvulla.

Ruista viljeltiin kaskeamalla Itä-Suomen kivisillä mailla vielä 1900-luvun alkuun asti. Huuhtakaskessa puu kuorittiin pystyyn ja kuivatettiin pari vuotta ennen polttoa. Koska runsas sato saatiin vain kerran tai kahdesti samasta paikasta, tarvit­tiin paljon kaskimaita joka talolle. Näin kaskeaminen tuli tiensä päähän väestön lisääntyessä ja puun arvon noustessa 1800-luvulla.

Toimeentulo on ollut niukkaa kautta aikojen Savossa. Sodat ja kova verotus katovuosien ohella ovat rasittaneet ankarasti elämää. Niinpä suuri joukko savolaisia muutti leveämmän leivän toivossa kaskeamaan Värmlannin metsiä, jopa Norjaan asti, neljäsataa vuotta sitten. Prinssi Danielilla sanotaan olevan suoma­laisia suku­juuria. Olisi mielenkiintoista tietää, ovatko prinsessa Estellen juuret isän puolelta Savosta? Nouseeko savolais-ranskalais­peräinen tyttö vielä joskus Ruotsin valta­istuimelle?

Itkoset jäljittämään ja tutkailemaan omaa sukuaan

 

Hannu Itkonen

Yhteisöt huolehtivat jatkuvuudestaan monin tavoin. Mitä kiinteämmästä yhteisöstä on kysymys, niin sitä tiheämpää on myös vuorovaikutus. Perheessä yhteydenpitoa harjoitetaan päivittäin. Kaukaisempiin sukulaisiin ollaan kontakteissa harvemmin.

Mikä sitten synnyttää yhteisöllisyyttä? Elämänkulussamme sosiaalistumme ja kiinnitymme aluksi lähiyhteisöihin, joista perhe on tavanomaisen elämänpiirimme. Varttuessamme myös lähisukulaiset tulevat tutuiksi. Ennen vanhaan sukujen merkitys oli sikäli olennaisempi, että vähäisen alueellisen liikkuvuuden oloissa sukulaiset löytyivät läheltä ja jopa samalta paikkakunnalta.

Moderniin yhteiskuntaan siirtyminen on merkinnyt sukulaissuhteiden muutosta. Liikkuvuuden myötä lähisukulaisetkin saattavat elää satojen kilometrien päässä ja yhä useammin myös ulkomailla. Yhteydenpito sukulaisiin on näin muuttanut muotoaan. Sukulaissuhteiden muutokseen vaikuttavat myös perhekokojen pieneneminen sekä uusperheiden yleistyminen. Kyseiset seikat vaikuttavat eittämättä sukulaissuhteiden kiinteyteen. Ihmisten suhteiden kirjo on entistä kirjavampi.

Nykyisen yhteiskuntamuodon tutkijat ovat nimenneet jälkimoderniksi. Aikakautta luonnehtii entisenlaisen perinteen merkityksen oheneminen ja siitä seuraava yksilöllistyminen. Tämä ilmiö puolestaan on synnyttänyt vastareaktiona tietynlaista yhteisöllisyyden kaipuuta, mikä ilmenee muun muassa perinneharrastuksena ja sukututkimuksena. Myös pohdinnat omista juurista ovat yleistyneet. Menneisyyden jäljittäminen on itsen paikantamista nykyisyyteen sekä suuntaamista tulevaisuuteen. Kyse on siten oman identiteetin rakennustyöstä.

Edellä esitetyt muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet myös Itkosten tekemisiin. Vuonna 1983 aktiiviset Itkoset kutsuivat sukulaisia Leppävirralle suvun perustavaan kokoukseen. Sukukunta tuli perustetuksi ja sen tarkoitukseksi määritettiin suvun vaiheiden ja historian selvittäminen, sukuperinteiden vaaliminen sekä jäsenten yhteenkuuluvuuden tunteen vaaliminen. Sukukunnan nettisivuilta voi lukea, millaisin toimin tavoitteisiin pyritään.

Yhteisöjen säilyminen elinvoimaisena edellyttää uusien toimintojen virittelyä. Sukukunnan hallitus päätti maaliskuun alussa pitämässään kokouksessa kahdesta uudesta toimesta. Ensinnä päätettiin toteuttaa kirjoituskilpailu, joiden tekstien tulee liittyä jollakin tavoin Itkosten suvun vaiheisiin. Kirjoituskilpailusta löytyy tarkempaa tietoa sukukunnan nettisivuilta. Toinen toimi, johon päätettiin ryhtyä, on blogikirjoitusten julkaiseminen sukukunnan sivuilla. Tämä teksti avaa kirjoitusten sarjan. Halukkaat blogin kirjoittajat voivat toimittaa tekstejään osoitteeseen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Blogien toimittamisesta ja sukukunnan sivuille siirtämisestä vastaavat Hannu Itkonen ja Seija Planman.

Sukukunnan hallitus toivoo, että Itkoset innostuisivat osallistumaan sekä kirjoituskilpailuun että kirjoittelemaan blogitekstejä. Mikäli kirjoituskilpailuun lähetetään riittävästi tekstejä, sukukunnan hallitus pohtii mahdollisen julkaisun tuottamista. Kirjoituskilpailun ja blogikirjoitusten toivotaan hyödyttävän Itkosten suvun jäljitystyötä ja oman suvun vaiheiden tutkailua.

**

Kirjoittaja on liikuntasosiologian professori ja Itkosten sukukunnan hallituksen jäsen. Vuonna 1983 hän osallistui sukukunnan perustavaan kokoukseen.

Testaa kommentointia



jorma.itkonen@radioitkonen.fi hahmo
jorma.itkonen@radioitkonen.fi vastasi aiheeseen: #103 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Tämä blogi tuntuu toimivan. Näkyy kaikille ja kirjautuneet pääsee keskusteluun mukaan. Hyvä juttu edistystä näille sivuille. Nyt vain blokkaamaan kaikki.JORE
sepl hahmo
sepl vastasi aiheeseen: #102 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Ilmeisesti kommentteja ei voi kirjoittaa muut kuin rekisteröityneet sivuston käyttäjät.
sepl hahmo
sepl vastasi aiheeseen: #101 1 vuosi 6 kuukautta sitten
Kokeilen blogin kommentointia.
oranta hahmo
oranta vastasi aiheeseen: #100 1 vuosi 6 kuukautta sitten
koe1